Eqqussuineq, nioqqutissiorneq atuinerlu

Uani sammineqarpoq kisitsisit atorlugit nalunaarsuusiornermi imigassaq qanoq annertutigisoq Kalaallit Nunaannut eqqunneqartartup aammalu nunap iluani sananeqartartut nioqqutissiarineri. Imigassamut pilersuineq qampq annertutigisumik imertoqartarneranut naatsorsuutitut atorneqassappat eqqaamaqquneqarpoq, pilersuinerup atuinerullu akornanni pissutsit ataqatigiinneranni paasiuminaattoqarsinnaammat.

 

·         Inuit nammineq immiortarnerat: Inuit nammineq immiortarnerata atuinerup pilersuinermiit annertuneruneranik kinguneqarsinnaavoq. Kalaallit Nunanni nammineq immiortarnerup annertussusaa erseqqissaasutitaqanngilaq.

·         Toqqorsivimmut/ quersuarmut pisiniarneq: tamanna ilaatigut Kalaallit Nunaanni sunniuteqarpoq, uani eqqartorneqarpoq inuiaqatigiit ikitsunnguunnerat pissutaallini assartuinermi unammillernartoqarsinnaasarnera, taamaasillunilu sillimasariaqartarneq. Tamanna atuinermut allannguinngilaq, kisianni eqqussuinermi ukiumiit ukiumut allanngorarnerinut sunniuteqarsinnaavoq.

·         Nioqqutissat pisoqalisimasut imaluunniit aserorsimasut maanngaannartut: Tamanna sunniutaagajuppoq pingaartumik ataatsimut annertussuseq isiginiassagaanni, kisianni soorunami nalunaarsuutimut annikikkaluamik sunniuteqarsinnaavoq kommunenili ataasiakkaani nioqqutissat immikkoortitat annertusippata ass. nalaatsornikkut ajutoorsimasut imalunniit aserorsimasut naatsorsuutinut sunniuteqarsinnaasarput.

·         Eqqunneqartut nalunaarutigineqanngitsut (netto-grænsehandel): Nunamiit nunap sanilianut ajornannginnerusumik isersinnaaneq, imigassap assigisaalu nunami allami akikinneruppata eqqussuinermit annertunerusumik atuisoqarsinnaavoq. Tamanna Kalaallit Nunaanni akitsuutsip qaffasinnera pissutaalluni sunniuteqarsinnaavoq – Kisianni Kalaallit Nunaata inissisimanera pissutaalluni taamaallaat tikiffigineqarsinnaasut ikitsuinnaapput.

·         Nunat assigiinngitsut akornanni mittarfeqarfinni akitsuusigaangitsumik pisiniarneq: Tamanna naatsorsuinermut ilaanngilaq, periaaseq taanna nuna avannarlerni atuuppoq.

·         Takornariat, tikeraat imaluunnit ukiup ilaatigut sulisartut atuinerat: Takornariat, tikeraat imaluunnit ukiup ilaatigut sulisartut imigassamik atuinerat erseqqissarneqanngilaq. Kommune amerlasuunik takornarialik, takeraalik imaluunniit ukiup ilaatigut suliartortullik inummut ataatsimut annertunerusumik pilersorneqarsinnaavoq, kommunemut allaniit takornariakinnerusumut, tikeraakinnerusumut imalunniit ukiup ilaatigut sulisartukinnerusumut sanilliullugu.

 

Eqikkaanermi imaappoq, nalunaarsuutini Kalaallit Nunaannut imigassamik eqqussineq aammalu nunap iluani sananeqartartut tunisassiarineqartut qularnanngitsumik atuinerup annerpaatarivaa. Naatsoruinermi pissutsit taaneqartut pissutaallutik atuinerup pilersuinerullu qanoq nikingatiginerat eqqortumik oqaatigineqarsinnaanngilaq.

 

Periaaseq paasissutissiornerlu

Imigassat pillugit kisitsisitigut paasissutissiornermi kisitsisit atorneqartut akileraaruseruffimmit Toldfunktion Aalborgimiittumit tunngavilersorneqarput. Nalunaarusiat Akilereeartanermut Aqutsisorfimmut Nuummiittumut ingerlateqqinneqartarput. Tassanilu naatsorsueqqinneqareerlutik suliareqqinneqareerlutillu Naatsorsueqqissaartafimmut ingerlateqqinneqartarput, nalunaarsuutimut inaarutaasut suliareqqitassatut isumagalugu tamanut saqqummiunnissaanut Naatsorsueqqissaartarfimmit isumagineqartarpoq. Naatsorsuinermi ukiumoortumik imigassamik pilersuinermi inummut ataatsimut 15-ileereersimasumut katitat agguaqatigiissinnerannut atorneqarpoq, inuiaqatigiit tunuliaqutaralugit naatsorsuutit inernerat innuttaasunut kisitsisitigut paasissutissaneersuupput, innuttaasut amerlassusaanut tunngasut Naatsorsueqqissaartarfimmi pissarsiarineqarsinnaapput.

 

Imigassat immikkoortillugit akitsuutaanik paasissutissani (afgiftsgruppestatikken)-[1], imigassap aalakoornartutaata katinneqarnera, takuneqarsinnaavoq. Imigassaq eqqussaq akileraarutaasussaq aamma Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinnit tunisassiaq naatsorsuinerni atorneqarput, mittarfinni akileraarutitaqanngitsumik nioqqutit aamma umiarsuarnut nunanut allanukartussanut pilersuinerit ilaanngillat. Nunani avannarlerni periaaseq naapertorlugu atorneqarpoq. Saqqummersitani siullerni kisitsisit Naqqinneqarsinnaapput.

 

Kisitsisit atorlugitpaasissutissiornerminunat assigiinngitsut akornanni najoqqutassat atorneqarput, imigassat baaja, viinni imigassarlu sakkortuumut agguarneqarlutik. Taakku nassuiaaserneqarput imigassaq aalakoornartutalik procentimut sakkortussusaat tunngavigalugu:

 

Baaja:                  9,09 ataallugu procentimut sakkortussusaa

Viinni:                   9,10 – 15,09 procentimut sakkortussusaa

Viinni akusaq:         15,10 – 35,09 procentimut sakkortussusaa

Imigassaq kimittooq:   35,10 sinnerlugu procentimut sakkortussusaa

 

Imigassap aalakoornartua naatsorsugaavoq literimut imigassamut akuitsumut, imigassat aalajangersimasut qanoq annertutigisumik aalakoornartumik imaqarnersut immikkoortiterneqarsimanerat najoqqutaralugu. Imigassap aalakoornartua agguaqatigiissitsinikkut naatsorsugaavoq, takuuk takussutissiaq 1. Immikkut maluginiaqquneqarpoq alcopopsit aamma alkoholsodavandit baajanut ilanngunneqarsimanerat, taakku inuusuttut akornanni piffissami kingullermi alutorineqarluarput.

 

Takussutissiaq 1. Oqimaalutaanermut tunngasut

Imigassap suussusaa	Suussutsit itisilernerullugit	Aalakoornartoq procentinngorlugu	Oqimaalutaaneq	Akitsuusersuinerup inissisimanera	Akitsuusersorneri kr.-inngorlugit
Baaja	Baaja kimikitsoq	1,21-3,09	2,150	11	3,19
		3,10-4,09	3,595	12	6,95
	Baaja nalinginnaasoq	4,10-5,09	4,595	13	18,45
	Baaja kimittooq	5,10-7,09	6,095	14	25,84
		7,10-9,09	8,095	15	37,04
Viinni	Viinni	9,10-11,09	10,095	16	47
		11,10-13,09	12,095	17	54
		13,10-15,09	14,095	18	75
	Viinni akusaq	15,10-18,09	16,595	19	92,47
		18,10-22,09	20,095	20	118,6
		22,10-26,09	24,095	21*	150,12
		26,10-30,09	28,095	22*	184,26
		30,10-35,09	32,595	23*	224,46
Imigassaq kimittooq	Imigassaq Kimittooq	35,10-45,09	40,095	24	289,21
		45,10-60,09	52,595	25	396,77
		60,10 -100,00	80,050	26	472,97

 

* Imigassap pingasunut immikkoortitersimasut Akileraartarnermut Pisortaqarfimmit imigassamut kimittuumut ilanngunneqartarput. Saqqummersitami uani viinninut akusanut ilanngunneqarput.